20. Pakettimatkoista elämysmatkoihin

Ruotsiin voi tehdä elämysmatkoja vaikka Haaparantaan tai Skandeille.

19. Liikenne ja tieverkot

Ruotsin tieverkosto on hyväkuntoinen ja kattaa hyvin koko maan. Maksuttomia moottoritietä on toista tuhatta kilometriä, valtateitä runsaat 80 000 km ja niiden lisäksi tuhansia kilometrejä pikkuteitä.

18. Teollisuus

Ruotsalainen teollisuus koostuu tavallista suuremmassa määrin suurista kansainvälisistä konserneista, joista tunnetuimpia ovat Volvo, Saab-Scania, Ericsson ja Tetrapak. Maailmanlaajuisesti tunnettuja brändejä ovat myös IKEA ja H&M. Viime vuosina omistus joissakin suurissa konserneissa on siirtynyt kansainvälisiin käsiin. Jotkut ruotsalaiset yhtiöt ovat taas yhdistyneet Pohjoismaiden saman alan yhtiöiden kanssa muodostaen kilpailukykyisempiä yrityksiä, kuten Stora Enso, TeliaSonera ja Nordea. Tukholma, jossa sijaitsee Tukholman pörssi sekä monien pohjoismaisten pankkien pääkonttori, on Pohjolan tärkein finanssikeskittymä.

17. Globalisaatio ja maailmankauppa

Ruotsin Kommerskollegium on Euroopan unionin sisämarkkinoita ja yhteistä kauppapolitiikkaa koskevan tiedon suurtuottaja. Vaikka emme Ruotsin hallituksen tapaan saa luottamuksellisia neuvoja, suhteellisen ongelmakeskeinen aihevalinta ja suorasanainen käsittelytapa poikkeavat mukavasti EU:n komission ja neuvoston viestinnän ilmapiiristä.Kommerskollegium toimii Ruotsin yhteyspisteenä sisämarkkina-asioissa ja hallituksen neuvonantajana sisämarkkinoiden toiminnan kehittämisessä.

Euroopan talousalueen muodostavat 27 EU-maata sekä EFTA-maat Islanti, Liechtenstein ja Norja (lisätietoa EFTA/ETA-sivuilta englanniksi). Vuoden alussa ETA-asukkaita oli 509 miljoonaa (Eurostat), tarkka tilastoluku 509.020.782.

Vuonna 2011 julkaistut avainluvut kertovat 30 maan ETA:n valtavasta merkityksestä. Tavaroiden vienti sisämarkkinoille ja tuonti sieltä on 70-80 prosentin paikkeilla Ruotsin kokonaisviennistä ja -tuonnista. Yksistään Norjan kanssa käytiin enemmän kauppaa kuin BRIC-maiden - Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina - kanssa yhteensä.

16. Tulevaisuus - energiaa säästäen

Suuret metsät, mineraalivarannot ja vesivoima ovat luoneet perustan Ruotsin teollisuudelle. Ruotsi on Pohjoismaista teollisuusvaltaisin. Länsimaissa Ruotsin teollisuus on ollut monella tavalla uraauurtavaa. Konepajateollisuus, esimerkiksi kulkuneuvojen tuotanto, muodostaa noin puolet teollisuuden kokonaisviennistä. Ruotsissa on sekatalous, jossa julkinen sektorin rooli on vahva. Tämä näkyy erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutuksessa ja muissa julkisissa palveluissa. Ruotsin talous on yksi maailman vientivetoisimmista, ja globaali finanssikriisi onkin iskenyt Ruotsiin voimakkaasti. Hallituksen vastaus taantumaan on ollut lisätä kysyntää kasvattamalla valtion budjettia. Investointeja on tehty erityisesti infrastruktuuriin ja terveydenhuoltoo

15. Arktiset - kylmät ja arvokkaat

Arktinen alue eli Arktis tarkoittaa maapallon pohjoisnapaa ympäröiviä alueita. Tavallisesti arktiseen alueeseen katsotaan kuuluvan Pohjoinen jäämeri ja osia Kanadasta, Grönlannista, Venäjästä, Yhdysvalloista ja Pohjoismaista. Arktinen alue on monenkirjava kokonaisuus aavasta lumilakeudesta vihreään tundraan, jäiseen mereen ja korkeisiin vuorenhuippuihin. Alueen alkuperäisväestö on sopeutunut kylmään ilmaan, ikiroutaan ja valon vaihteluun.

Arktisella alueella sijaitsee mittavia vielä suhteellisen käyttämättömiä luonnonvaroja kuten metsiä, kaloja, riistaa sekä mineraaleja. Venäjän arktisella alueella on maailman suurimmat käyttämättömät öljy- ja kaasuvarannot, joihin maailman energiateollisuuden kiinnostus on kohdistunut. Arktisen alueen merkitys matkailun kannalta on kasvamassa.

14. Energiaa luonnosta

Uusiutuva energia Ruotsissa kertoo uusiutuvan energiaan liittyvistä seikoista Ruotsissa. Euroopan unionin mukaan Ruotsissa oli uusiutuva energia 39,8 % 2005. Komission ehdotus on 49 % vuonna 2020. Suomen vastaavat luvut ovat 28,5 % 2005 ja 38 % 2020. Ilmaston lämpeneminen nimettiin yhdeksi vakavimmiksi uhkiksi Ruotsin turvallisuudelle vuonna 2007.

Worldwatch instituutin mukaan Ruotsin tavoite on lisätä uusiutuvaa sähköä 49 %:sta 60 %:iin vuosina 2006-2010 ja Suomen 29 %:sta 31,5 %:iin. Jos energiankulutus säilyy vuoden 2006 arvossa, Ruotsin lisäystavoite vastaa 16 000 GWh uusiutuvaa sähköä, ja Suomen 2 250 GWh. Tilastojen perusteella v. 2000-2006 Ruotsin biopolttoaineiden energia kasvoi 6 004 GWh ja tuulivoima 506 GWh. Saavuttaakseen 60 %:n tavoitteensa Ruotsin on siis yli kaksinkertaistettava tämä lisäysvauhti 2006-2010. Tuulivoiman suositus on 30 TWh vuoteen 2020 mennessä.

13. Kaivannaiset - kultaa ja kuonaa

Vuonna 2012 metallimalmien euromääräinen tuonti väheni edellisvuodesta 28 milj. euroa, mutta tämä vastaa vain 1 %:n laskua. Rautamalmien tuonti väheni 53 milj. euroa (12 %), ja nikkelimalmien tuonti väheni 25 milj. euroa (7 %). Sinkkimalmien tuonti kasvoi 14 milj. euroa (5 %), kuparimalmien tuonti kasvoi 8 milj. euroa (1 %) ja muiden metallimalmien tuonti kasvoi 28 milj. euroa (19 %). Metallimalmien ja -rikasteiden tonnimääräinen kokonaistuonti väheni edellisvuodesta 7 % eli euromääräistä tuontia enemmän. Väheneminen ei johdu kotimaisen kaivostuotannon kasvamisesta, vaan rautamalmien tuonnin vähenemisestä (kuva 1). Muiden metallimalmien kuin rautamalmin yhteenlasketun tuonnin arvo päinvastoin kasvoi vuosina 2010−2012 ja pysyi tonnimäärältään lähes samana. Rautamalmien tuonti väheni 388 kt (11 %) vuodesta 2011, kun taas kupari- ja sinkkimalmien tuonti kasvoivat molemmat 2 % ja nikkelimalmin tuonti pysyi lähes ennallaan. Rautamalmit ja -rikasteet tuotiin Ruotsista (88 %)

12. Maatalous

Ruotsin maatalous on

suurrimmaksi osaksi matsätaloutta,

etelässä karjanhoitoa ja viljelyä,

ihan länsi rajalla on

laidunmaata, vähäistä maataloutta ja

metsätaloutta.

11. Ravinnontuotanto

Ravinnontuotanto tarkoittaa ihmisen ravinnon saantia eri puolilla maailmaa. Suurimman osan ravinnosta ihminen saa kasveista, esimerkiksi viljoista, joista yleisimpiä ovat riisi ja vehnä. Vain muutama prosentti ihmisen ruokavaliosta on liharuokaa. Tärkeimpiä tuotantoeläimiä ovat siipikarja, nauta ja sika.

1. Luomuviljely Ruotsissa

1.1 Katsaus luonnonmukaisen maatalouden

Ruotsin pinta-alasta, 450 000 neliökilometriä, puoli on metsien peitossa. Sen peltoa on ainoastaan ​​2 800 000 hehtaaria, noin seitsemän prosenttia koko maa-alasta. Leuto ilmasto on suotuisa maatalouteen, kylmät talvet (jotka estävät tartuntoja monia tuholaisia) ja lämpimät kesät (ja päivän pitkä auringonvalo) mahdollistaa tuotannon korkean laadun vihanneksia ja marjoja. Kuitenkin maatalouden olosuhteet vaihtelevat paljon eri alueiden välillä, mikä näkyy siinä, että metsätilat Skånen eteläpuolella sijaitsee enintään 100 päivää pidempi kasvukausi kuin metsätilat kaukana pohjoisessa.

Luomuviljely on vuodesta noin 1990 tullut yhä tärkeämpi tekijä kansallisen maatalouspolitiikan. Vuonna 1994 Ruotsin parlamentti asetti tavoitteeksi, että vuoden 2000 loppuun mennessä kymmenen prosenttia peltojen tulisi olla luonnonmukaisesti. Tavoite saavutettiin, itse asiassa yksitoista prosenttia Ruotsin peltoalasta oli vuonna 2000 joko luomu tai käytti kansallisen tukiohjelman luomuviljely, korkeimmat osuus EY: n alueella.

Ruotsin hallitus käynnisti uuden kokonaistavoite lopussa 1999-20 prosenttia orgaanisen mailla vuonna 2005 Samalla Ecological Farmers Association asettaneet tavoitteeksi, että tarkoittaa sitä, että vuoteen 2010 mennessä 30 prosenttia kaikista viljelymaan tuotannon olisi oltava luomua.

Kuitenkin Ruotsin määräysten mukaisesti, tuotteet valmistetaan näillä metsätilat saa markkinoida tai myydä "luonnonmukainen", jos viljely on sertifioinut tahansa kaksi virallista kansallisten elinten valvonta luonnonmukaisen maatalouden, KRAV ja Demeter. Näistä Krav on hallitseva tarkastuksen organisaatiota. Useimmat Demeter jäsenistä on myös Krav.

Maa-ala Krav ohjaus oli 139 000 hehtaaria lopussa 2000 vastaa 5,1 prosenttia koko viljelysmaata (lukuun ottamatta pysyvän laidunmaat).

Ruoho ja apila leis, kuten vihreillä lannan ja kesanto kentät, miehittää suurimman osan sertifioitu KRAV-mailla, noin 67 prosenttia, kun taas loput pääasiassa koostuu mailla viljantuotannolle (noin 30 prosenttia). Vain pieni osa, eli 1,5 prosenttia, käytettiin hedelmien ja vihannesten (katso taulukko 1.2).

Noin 3 300 Ruotsin tilat olivat lopussa 2000 sidoksissa valvontajärjestelmää KRAV, joista noin 10 prosenttia oli tuottavassa hedelmien ja vihannesten.

1.2 Orgaaniset hedelmien ja vihannesten tuotanto

Vuoden 2000 koko viljelysmaan alasta Krav-sertifioitu hedelmien ja vihannesten tuotanto oli 2 300 ha, josta yli 90 prosenttia on alle vihanneksia.

1.2.1 Tuotanto hedelmät ja marjat

Kaupallinen tuotanto orgaanisen hedelmät ja marjat kuuluvat noin 210 ha vuonna 2000, josta hedelmien osuus oli 65 ha ja marjoja 145 ha. On ollut tuotannon väheneminen alueella viime vuosina, mutta koska korkeampia tuottoja, todellinen tuotantomäärä on ollut suhteellisen vakaa.

Omenat on tärkein kaupallinen hedelmä tuote, mutta pieniä määriä päärynät, luumut, kirsikat, ja Whitehart kirsikat ovat myös viljellään.

Tällä hetkellä on vain kaksi kaupallista tuottajaa orgaanisten omenoita Ruotsissa. Kokonaistuotanto kaupallisen omenoita on noin 20 000 tonnia vuodessa, josta luomutuotteita osuus 1-2 prosenttia (200-400 tonnia). 3-5 vuoden kuluessa, osuus nousisi 2-4 prosenttia, mukaan yksi johtavista jakelijoille. On huomattava, että lisäksi kaupallisten kasvattajien on myös merkittävä tuotannon kotimaista omenaa kotimaista kulutusta, noin 50 000 tonnia.

Johtuen alhaisempaan tuottoon, on arvioitu, että kustannukset tuottaa orgaaninen omenat on 75-100 prosenttia suurempi kuin perinteisten.

Luomuviljojen marjoja on lähes kokonaan koostuu mansikoita, joka on hyvin perinteinen ruotsalainen jälkiruoka kohta, varsinkin kesäaikaan.

1.2.2 Tuotanto vihannekset

Luonnonmukaisesti ulkona kasvatetut vihannekset osuus on noin 5-6 prosenttia koko maatalousmaan ala tuotannon ulkona kasvatetut vihannekset Ruotsissa. Kuitenkin, koska saanto orgaanisten vihannesten tuotanto on keskimäärin 65-75 prosenttia saannon tavanomaisessa tuotannossa, todellinen osuus vihannesten tuotanto on pienempi, noin 3.5-4 prosenttia.

Vuodesta 1997 lähtien käytetty ala kasvaa orgaanisia vihanneksia on osoittanut suhteellisen vaatimaton laajentumista, eli noin 8 prosenttia. Kuitenkin, koska nousu tuotokseen, todellinen tuotannon kasvu on huomattavasti korkeampi.

Vuonna 2000 tuotanto orgaanisia vihanneksia kattaa ala on 2 100 hehtaaria, josta yli 80 prosenttia (tai 1 700 ha) käytettiin kasvaville perunat ja porkkanat. On arvioitu, että orgaaninen perunat osuus on noin kolme prosenttia kaikista perunan viljelyala. Loput 400 hehtaaria käytettiin pääosin tuotannon punajuuri, sipuli, kaali, lanttu, herneet, nauriit, piparjuuri, purjo, ja squash. Näiden tuotteiden, punajuurta ja herneet on tarkoitettu lähinnä kotimaisen elintarviketeollisuuden.

Ilmasto-olosuhteiden vuoksi, kuten tomaatti, kurkku ja jäävuorisalaatti on vaikea kasvaa orgaanisesti Ruotsissa, mikä selittää avomaantuotannolle näistä asioista on hyvin rajallinen. Toisaalta, tuotanto näiden erien kasvihuoneissa on tärkeämpää.

Orgaaninen kasvihuoneet kattoi noin 80 000 neliömetriä vuonna 2000, josta 90 prosenttia koostui tomaatteja ja kurkkua. Muita tärkeitä kasvihuone tuotteet ovat vihreää paprikaa, salaattia ja tuoreita yrttejä.

Koko viljelyala kasvihuoneissa, luonnonmukaisen tuotannon osuus kuusi prosenttia. Kuitenkin johtui tuotokseen, orgaaninen osuus tuotannosta on vain neljä viiteen prosenttiin. Jotkut tuotteet on suurempi osuus, kuten tomaatteja, joiden osuus viisi vaille kuusi prosenttia tomaatin tuotantoon.

Yksi kasvihuone tuoteryhmään on viime parin vuoden aikana osoittanut hyvin suurta lisäystä, eli orgaanisia vihanneksia kasvatetaan, jaetaan ja myydään kuluttajille ruukuissa. Tuotevalikoimaan kuuluu noin 25 eri tuotetta, joista 45 prosenttia koostuu persilja, tilli ja ruohosipuli, 30 prosenttia erilaisia ​​salaattia, ja 20 prosenttia tuoreita yrttejä.

10. Metsät - arvokas luonnonvara

Yli puolet Ruotsista on metsän peitossa. Yleisimmät puulajit ovat kuusi (42 prosenttia), mänty (39 prosenttia) ja koivu (12 prosenttia). Alvareiksi kutsutaan kuivia kanervaa ja ketokasvillisuutta kasvavia kalkkikiviylänköjä, joita on Öölannissa. Ruotsin kuusi suurta nisäkäslajia ovat hirvi, ahma, susi, karhu, ilves ja myskihärkä. Hirviä on paljon, myös kaupunkien lähellä. Ahmat elävät lähinnä poronhoitoalueella ja karhut Luoteis-Ruotsissa, myskihärkiä tavataan Härjedalenissa ja Lounais-Ruotsissa.

Ruotsissa on 29 kansallispuistoa. Ensimmäiset yhdeksän niistä perustettiin 1909. Niiden lisäksi maassa on 3 200 luonnonsuojelualuetta, jotka kattavat yhteensä neljä miljoonaa hehtaaria. Maan 4 000:sta Natura 2000 -alueesta noin 60 prosenttia on kansallispuistoja tai luonnonsuojelualueita.

9. Alueet - suunnittelun kohteet

Suurin hallinnollinen aluetaso on valtio. Valtioiden sisällä suuria hallinnollisia yksiköitä ovat maakunnat. Pienin hallinnollinen yksikkö on kunta.
Ruotsin maakunnat: 

•  Skåne 
•  Blekinge
•  Halland
•  Småland
•  Öölanti 
•  Gotlanti 
•  Itä-Götanmaa 
•  Länsi-Götanmaa 
•  Dalsland 
•  Bohuslän

•  Södermanland
•  Uplanti 
•  Västmanland
•  Närke
•  Värmlanti
•  Taalainmaa

•  Gästrikland
•  Hälsingland
•  Härjedalen
•  Jämtland
•  Medelpad
•  Ångermanland
•  Västerbotten
•  Norrbotten
•  Lappi

8. Ydin ja periferia

Maapallon ydinalueita ovat läntiset teollisuusmaat; Yhdysvallat, Eurooppa ja Japani. -Valtion tai maakunnan ydinalueena pidetään pääkaupunkia tai muuta merkittävää kaupunkikeskusta tai teollisuusaluetta. -Ydinalueen vastakohta periferia; esim. vuoristot, aavikot ja jäätikköalueet. -Keskus ja sitä ympäröivä vaikutusalue on sama kuin nodaalialue.
Ruotsin ydinalueita ovat Tukholma ja Göteborg.

7. Kaupunkien maankäyttö

Maa-alueiden käytön suunnittelun tavoitteet

Lain mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää:

1. turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista
2. yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; muun muassa riittävän asuntotuotannon edellytyksiä
3. rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista
4. luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä
5. ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä
6. luonnonvarojen säästeliästä käyttöä
7. yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista
8. yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta
9. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä
10. palvelujen saatavuutta
11. liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä

Ruotsissa kunnat on monissa tapauksissa muodostettu jonkin vanhan kaupungin ympäryskuntia kaupunkiin yhdistämällä. Näin muodostuneen suuremman kunnan keskustataajamaa kutsutaan silti edelleen kaupungiksi, vaikka virallisesti kunta ei käyttäisikään kaupunkinimitystä. Ennen 1950- ja 1970-lukujen kuntauudistuksia Ruotsissa oli 133 kaupunkia. Tällä hetkellä kaupunkinimitystä Ruotsin kunnista käyttävät vain Borås, Göteborg, Haaparanta,Helsingborg, Lidingö, Malmö, Mölndal, Solna, Tukholma, Trollhättan, Vaxholm ja Västerås. Kaupunkiväestöön lasketaan tilastoinnissa kuitenkin mukaan kaikkien taajamien väestö.

6. Urbanisaatio - maalta kaupunkiin

Kaupungistuminen on yhteiskunnallinen ilmiö, jossa kaupungeissa asuvan väestön osuus kokonaisväestöstä kasvaa. Kaupungistumiseksi kutsutaan myös uusien kaupunkien syntyä ja kehittymistä. Kaupungeiksi kutsuttuja yhteisöjä on ollut olemassa jo vuosituhansien ajan. Nykyinen kaupungistuminen nähdään osana yhteiskunnan modernisaatiota. Kaupungistumista tutkii muun muassa kaupunkitaloustiede.

Maaseutumaisissa yhteiskunnissa kaupunkien väestönkasvu ohittaa ensin maaseudun väestönkasvun, ja myöhemmin maaseudun väestö kääntyy laskuun muuttoliikkeen myötä. Lopulta väestö alkaa vähentyä myös pienemmissä kaupungeissa ja keskittyy kooltaan suurempiin kaupunkeihin. Jotkin yhteiskunnat ovat jo siirtyneet vaiheeseen, jossa suurten kaupunkien väestö vähenee ja niiden lähialueiden väestömäärä kasvaa.

Kaupungistumisen keskeisenä käännekohtana pidetään sitä, että kaupungeissa asuu enemmän ihmisiä kuin maaseudulla. Tarkkaa ajankohtaa on vaikea määrittää, mutta erään arvion mukaan tämä käänne olisi tapahtunut vuonna 2008. Kaupunkilaisten määrän on ennustettu nousevan vuonna 2030 jo viiteen miljardiin, jolloin kaupungeissa asuisi 70 prosentilla maailman ihmisistä.

1960-luvulla Ruotsiin muutti Suomesta monta kymmentä tuhatta suomalaista lähinnä paremman palkan perässä töihin.

5. Asuttua vai asumatonta?

Ruotsin asukastiheys on 20hlö/km2. Ruotsissa Etelä-Ruotsi ja Itä-Ruotsi ovat melko tiheään asuttuja alueita kun taas pohjoisruotsi ei ole niin tiheään asuttua.