1. Kulttuurit kohtaavat
Ruotsin noin 9,2 miljoonasta asukkaasta noin viisi prosenttia on muiden maiden kansalaisia. Maahanmuutolla on Ruotsissa pitkä historia, ja etenkin 1960-luvulla Ruotsiin saapui monia maahanmuuttajia työn perässä. Virallisia kansallisia vähemmistöjä ovat Ruotsissa saamelaiset, ruotsinsuomalaiset, tornionjokilaaksolaiset, juutalaiset ja romanit. Saamelaisina alkuperäiskansana on myös tietty omaa kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaiskäräjät perustettiin Ruotsiin vuonna 1993.
Muita suuria maahanmuuttajaryhmiä ovat iranilaiset, kurdit, turkkilaiset, chileläiset ja syyrialaiset.
Ruotsi on osa pohjoismaista, germaanista ja länsimaista kulttuurialuetta. Ruotsalainen ilmaisu taiteen, musiikin ja kirjallisuuden aloilla pohjautuu vahvasti tähän kulttuuriperinteeseen. Ruotsalaiseen kulttuuriin liittyy myös vahva tasa-arvon periaate.
Noin 75 prosenttia ruotsalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkoon (Svenska kyrkan).
Maahanmuuton seurauksena Ruotsissa on nykyään myös monia muita aktiivisia uskontokuntia, joista yleisimpiä ovat roomalaiskatolisuus, useat ortodoksiset suuntaukset, islam ja vapaakirkko. Viime vuosina erityisesti islaminuskoisten määrä on lisääntynyt Ruotsissa.
Ruotsin lukuisat viralliset ja etniset vähemmistöt ylläpitävät omia kulttuurisia piirteitään, joista huomattavia ovat ainakin saamelaisten, ruotsinsuomalaisten ja romanien omat kulttuuriperinteet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti