Tässä artikkelissa tarkastellaan väestön kokonaismäärää eli väkilukua, syntyvyyttä, kuolleisuutta ja näiden erotuksena saatavaa luonnollista väestönkasvua. Väestön määrään vaikuttaa myös muuttoliike, joka voidaan jakaa lähtömuuttoon ja tulomuuttoon, joiden erotus on nettomuutto. Muuttoliike voidaan jakaa maan tai alueen sisäiseen muuttoliikkeeseen sekä valtion rajat ylittävään siirtolaisuuteen.
Artikkelissa tarkastellaan myös väestön jakautumista aluettain. Väestön jakautumista voidaan kuvata lääneittäin tai maakunnittain, kunnittain ja niiden sisällä vielä seurakunnittain. Väestön keskittyneisyyttä kuvaavat tiedot taajamissa ja pientaajamissa asuvien määrästä.
Lisäksi voidaan tarkastella väestön rakennetta: ikärakennetta, sukupuolijakaumaa, kansalaisuutta, syntymämaata, väestön taustaa, uskontoa ja äidinkieltä. Näitäkin tarkasteluja voidaan tehdä koko valtiota tarkemmilla aluetasoilla.
Ruotsin kokonaisväkiluvusta on saatavissa vuosittaisia tilastoja vuodesta 1749 alkaen, jolloin Ruotsissa oli 1 764 724 asukasta. Tuoreimman samassa tilastossa mainitun vuoden 2011 tietojen mukaan Ruotsin väkiluku on 9 482 855 henkilöä. Seuraavassa taulukossa on kuvattu Ruotsin väkiluvun kehitystä kymmenen vuoden välein. Muutokset (henkeä ja prosenttia) tarkoittavat muutosta koko kymmenvuotiskauden aikana.
Vuoden 2011 aikana Ruotsissa syntyi elävänä 111 770 lasta ja kuolleita oli 89 938. Syntyneiden enemmyys (luonnollinen väestönkasvu) oli siten 21 832 henkilöä. Syntyneiden määrä ylitti kuolleiden määrän 115 kunnassa ja 173 kunnassa syntyneitä oli vähemmän kuin kuolleita. Kahdessa kunnassa syntyneitä ja kuolleita oli yhtä monta. Läänien osalta syntyneitä oli kuolleita enemmän 12 läänissä ja 9 läänissä syntyneitä oli kuolleita vähemmän
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti